Sir 15

Viisauden edusta, ja jumalattomuuden vahingollisuudesta.

1 Joka Herraa pelkää, se tekee hyvää, ja joka itsensä pitää Jumalan sanassa, se löytää viisauden, 2 Ja hän kohtaa häntä niinkuin äiti, ja ottaa hänen vastaan niinkuin kihlattu morsian. 3 Hän ravitsee hänen ymmärryksen leivällä, ja antaa hänen viisauden vettä juoda. 4 Siitä hän vahvistuu, että hän taitaa vahvana olla; hän pitää itsensä sen tykö, ettei hän tule häpiään. 5 Se ylentää hänen lähimmäisensä ylitse, ja avaa hänen suunsa seurakunnassa, 6 Kruunaa hänen ilolla ja riemulla, ja lahjoittaa hänen ijankaikkisella nimellä. 7 Mutta ei tomppelit löydä sitä, ja ei jumalattomat saa nähdä sitä, 8 Sillä se on ylpeistä kaukana, ja ei ulkokullatut tiedä mitään siitä. 9 Ei jumalatoin taida oikein, opettaa; sillä ei se tule Jumalalta. Grekan tekstin jälkeen kuuluu tämä värsy näin: Ei ole kiitos kaunis syntisen suussa, sillä ei se ole lähetetty Herralta. 10 Oikiassa opissa tarvitaan viisaus, ja Jumala antaa siihen armonsa. 11 Ei sinun pidä sanoman: jos minä olen opettanut väärin, niin sen on Jumala tehnyt; sillä jota hän vihaa, sitä ei pitäisi sinun tekemän. 12 Ei sinun pidä sanoman: jos minä olen opettanut väärin, niin hän on minun pettänyt; sillä ei hän tarvitse jumalatointa. 13 Sillä Herra vihaa kaikkea epäjumalan palvelusta, ja se, joka häntä pelkää, välttää sitä. 14 Hän loi ihmisen alusta ja antoi hänelle ehdon: 15 Jos sinä tahdot, niin pidä käskyt, 16 Ja tee hyvässä uskalluksessa sitä, mikä hänelle kelpaa. 17 Hän pani tulen ja veden sinun etees; ota, kumman sinä tahdot. 18 Ihmisen edessä on elämä ja kuolema; kumman hän tahtoo, se hänelle annetaan. 19 Sillä Jumalan viisaus on suuri, hän on sangen voimallinen, ja näkee kaikki, 20 Ja hänen silmänsä katsovat niitä, jotka häntä pelkäävät; hän tietää kyllä, mikä oikein on tehty, ja mikä ulkokullaisuus on. Ei hän käske yhdenkään olla jumalattoman, eikä anna kenellekään lupaa syntiä tehdä.